Liero

Näytä pelit aakkosjärjestyksessä | paremmuusjärjestyksessä
Hyppää sivulle A-B B-C D-F F-H H-K K-M M-P P-Q Q-S S-T T-U U-Ö

	Liero MetsänEläimet 1998 Liero on todella vauhdikas ammuskelupeli, jossa kaikki palaset ovat kohdallaan aseita ja loistavaa pelattavuutta myöten, ja huvia riittää vielä vuosienkin päästä. Lajityyppi: Toiminta Lisenssi: Ilmainen Vaatimukset: 386, VGA-näytönohjain, 560 kt vapaata perusmuistia Tiedostonimi: liero133.zip 1.7.2003 julkaistun arvostelun on kirjoittanut FearMTC. Peli sai arvosanan 9/10.	9

MetsänEläimet 1998

Liero on todella vauhdikas ammuskelupeli, jossa kaikki palaset ovat kohdallaan aseita ja loistavaa pelattavuutta myöten, ja huvia riittää vielä vuosienkin päästä.

Lajityyppi: Toiminta
Lisenssi: Ilmainen
Vaatimukset: 386, VGA-näytönohjain, 560 kt vapaata perusmuistia
Tiedostonimi: liero133.zip

1.7.2003 julkaistun arvostelun on kirjoittanut FearMTC.

Peli sai arvosanan 9/10.

Valomerkin jälkeen madot rupeavat kittaamaan vielä viimeisiäkin punaviinejä; lopputulos on arvattavissa. Kuka enää kaipaa etelän lämpöön? Hälytysvalon syttyessä rakennus on evakuoitava tulipalon varalta.	Vuonna 1998 pieni tiimi nimeltä MetsänEläimet järisytti suomipelien maailmaa julkaisemalla pelin nimeltä Liero. Vuoden ajan pelistä virtasi myöskin tiuhaan tahtiin uusia versioita, joiden tulva äkisti loppui versioon 1.33. Monille tämä oli suuri pettymys, sillä Liero oli lyönyt itsensä todella yllättävässä mittaluokassa läpi suoraan suomipelien eliittiin. Liero on iästään huolimatta säilynyt monien suosikkipelien listalla vielä vuosienkin jälkeen. Syitä ei tarvitse hakea kaukaa, sillä kaikki palaset ovat täysin kohdallaan. Pelaamisen riemua on hankala kuvata kun vauhtia piisaa ja taidoille on tarvetta. Pelin tekijät ovat kaiken lisäksi pitäneet Lieron ilmaisena, joka kyllä ansaitsee hatun noston ja kumarruksen. Kuka tahansa vähänkin ahneempi olisi näin loistavalla tuotoksella tienannut markan ja euron poikineen. Taitoa vai Lieroa? Mikä Lierosta sitten tekee niin upean pelin? DOS-ympäristö riivaa monia pelailijoita, ja yhtenä varsin turhauttavana asiana ilmaantuvat satunnaiset bugit. Toisinaan peli jumiutuu mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja toistamiseen on pienoinen virhe peliä suljettaessa päättänytkin käynnistää koko koneen uudestaan. Grafiikat tai äänet eivät ole kovinkaan kummoisia, vaan pelistä suorastaan paistaa läpi pienellä budjetilla viilattu runko. Äänien räpinät tai pikselipuuron katselu ei kuitenkaan paljoa paina, kun koko pelin tukipilariksi muodostuu uskomaton pelattavuus ja tunnelma. Pelikentillä madot liikkuvat kuin unelma, eikä nappia tarvitse painaa kahta kertaa ja kirota: "Miksi mitään ei tapahdu?" Kun matojen liikutteluun pääsee mukaan, ne menevät juuri sinne minne haluaa, juuri miten haluaa, ja juuri niin nopeasti kuin vain sen osaa viedä. Nämä lierot eivät myöskään koskaan juutu mihinkään kiinni, eikä mikään tunnu hidastavan osaavan pelaajan toimintaa. Joskus jopa tuntuu kuin madot liikkuisivat paremmin kuin on itse ajatellut. Naurahduksien saattelemat uskomattomat temput eivät ole ollenkaan harvinaisia huippupelaajien joukossa, vaan jokainen peli on kuin taideteos. Madosta mittaa Pelikentät muodostuvat luolastoista, joissa on tuhottavaa maata ja järkkymättömiä kiviä. Kamppailun jälkeen maapuoli voi tietysti osoittaa pieniä puutteen merkkejä, mutta kivet pysyvät aina paikoillaan. Koska kentän voi koska tahansa kuitenkin randomoida uudestaan, eivät kamppailut pääse käymään pitkästyttäviksi. Asepuolesta Lierossa pitää huolen neljänkymmenen erilaisen paukkuraudan arsenaali. Näistä kumpainenkin mato voi mukanaan kerralla kantaa viisi, mutta pelikentälle ilmestyvät laatikot varmistavat sen, ettei alkuvarustelu välttämättä takaa voittoa. Sananlasku "itku pitkästä ilosta" kuvaa hyvin tilannetta, kun oma mato aivan vahingossa tipahtaa aselaatikon päälle ja huippupyssy lorahtaa kuin kankkulan kaivoon. Peliin on oivana lisänä laitettu myös köysi, ja Lierossa nimen omaan köyden käsittely voi varmistaa huonommastakin aseistuksesta huolimatta voiton. Taitava köysimies ei nimittäin juutu paikoilleen, kun ydinpommi lentää kohti, eikä taitava köysimies niin ikään nappaa kutiakaan kiinni toisen ampuessa minigunilla. Köydellä voi oman matonsa myös singota mitä ihmeellisimpien liikeratojen kautta täysin oikeille kielekkeille ja täysin oikeisiin onkaloihin. Luonnollisesti hyvässä ammuskelupelissä huvi ei lopu pelkästään toisen lahtaamiseen, vaan mukaan on mahdutettu myös muita pelimodeja. Näistä mainittakoon esimerkiksi hippa ja lipunryöstö. Kovinkaan moni tuskin kuitenkaan näiden seurassa viihtyy, kun liipasinsormi syyhyää suurempia taisteluita. Peliä voi toki selkeästä options-valikosta muokata mieleisekseen, ja vaihdella voi niin veren ja bonusten määrää, kuin energiaa, matojen värejä ja tiettyjen aseiden poistamista käytöstä. Tässä tulee esille myös yksi seikka, joka lisää pelin mielenkiintoa. Laittamalla matojen energian mahdollisimman pieneksi ja poistamalla käytöstä kaikki massatuhoaseet, pelistä voi saada todella hermoja riipivän hiiviskelyottelun. Kestää isältä pojalle Lieron editorista ei ole mainittavaa iloa, varsinkin kun omatekemillä kentillä on tapana kaatuilla. Jos kuitenkin kenttien editoimiseen on hinkua, löytyy netistä useitakin Lieroon tehtyjä massiivisia editoreita. Näillä saa jopa aikaan jälkeä, jota Lierossa ei olisi ikinä uskonut näkevänsä. Lisäksi netistä löytyy fanien tekemiä muunnelmia (conversions) Lierosta, erilaisia äänipaketteja, kokonaan loppuun asti viilailtuja hahmoja, sekä grafiikka- ja palettimuunnelmia. Tavallaan Lieron kehittämistä ei siis olla lopetettu, vaikka MetsänEläimet ei olekaan antanut kuulua itsestään mitään vuosiin. Liero on yksi niistä peleistä, joita voi pelata häpeämättä vielä vuosienkin jälkeen täydellä innolla. Tunnelmaan ja oikeaoppiseen toimintaan ei ajan hammas pure, vaikka grafiikat ja äänet eivät nykystandardeja enää noudattaisikaan. Tällaiseen suoritukseen on kenen tahansa vaikea pystyä, mikä tekeekin Lierosta entistäkin merkittävämmän pelin suomipelien historiassa.

Valomerkin jälkeen madot rupeavat kittaamaan vielä viimeisiäkin punaviinejä; lopputulos on arvattavissa.

Kuka enää kaipaa etelän lämpöön?

Hälytysvalon syttyessä rakennus on evakuoitava tulipalon varalta.

Vuonna 1998 pieni tiimi nimeltä MetsänEläimet järisytti suomipelien maailmaa julkaisemalla pelin nimeltä Liero. Vuoden ajan pelistä virtasi myöskin tiuhaan tahtiin uusia versioita, joiden tulva äkisti loppui versioon 1.33. Monille tämä oli suuri pettymys, sillä Liero oli lyönyt itsensä todella yllättävässä mittaluokassa läpi suoraan suomipelien eliittiin.

Liero on iästään huolimatta säilynyt monien suosikkipelien listalla vielä vuosienkin jälkeen. Syitä ei tarvitse hakea kaukaa, sillä kaikki palaset ovat täysin kohdallaan. Pelaamisen riemua on hankala kuvata kun vauhtia piisaa ja taidoille on tarvetta. Pelin tekijät ovat kaiken lisäksi pitäneet Lieron ilmaisena, joka kyllä ansaitsee hatun noston ja kumarruksen. Kuka tahansa vähänkin ahneempi olisi näin loistavalla tuotoksella tienannut markan ja euron poikineen.

Taitoa vai Lieroa?

Mikä Lierosta sitten tekee niin upean pelin? DOS-ympäristö riivaa monia pelailijoita, ja yhtenä varsin turhauttavana asiana ilmaantuvat satunnaiset bugit. Toisinaan peli jumiutuu mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja toistamiseen on pienoinen virhe peliä suljettaessa päättänytkin käynnistää koko koneen uudestaan. Grafiikat tai äänet eivät ole kovinkaan kummoisia, vaan pelistä suorastaan paistaa läpi pienellä budjetilla viilattu runko. Äänien räpinät tai pikselipuuron katselu ei kuitenkaan paljoa paina, kun koko pelin tukipilariksi muodostuu uskomaton pelattavuus ja tunnelma. Pelikentillä madot liikkuvat kuin unelma, eikä nappia tarvitse painaa kahta kertaa ja kirota: "Miksi mitään ei tapahdu?" Kun matojen liikutteluun pääsee mukaan, ne menevät juuri sinne minne haluaa, juuri miten haluaa, ja juuri niin nopeasti kuin vain sen osaa viedä. Nämä lierot eivät myöskään koskaan juutu mihinkään kiinni, eikä mikään tunnu hidastavan osaavan pelaajan toimintaa. Joskus jopa tuntuu kuin madot liikkuisivat paremmin kuin on itse ajatellut. Naurahduksien saattelemat uskomattomat temput eivät ole ollenkaan harvinaisia huippupelaajien joukossa, vaan jokainen peli on kuin taideteos.

Madosta mittaa

Pelikentät muodostuvat luolastoista, joissa on tuhottavaa maata ja järkkymättömiä kiviä. Kamppailun jälkeen maapuoli voi tietysti osoittaa pieniä puutteen merkkejä, mutta kivet pysyvät aina paikoillaan. Koska kentän voi koska tahansa kuitenkin randomoida uudestaan, eivät kamppailut pääse käymään pitkästyttäviksi. Asepuolesta Lierossa pitää huolen neljänkymmenen erilaisen paukkuraudan arsenaali. Näistä kumpainenkin mato voi mukanaan kerralla kantaa viisi, mutta pelikentälle ilmestyvät laatikot varmistavat sen, ettei alkuvarustelu välttämättä takaa voittoa. Sananlasku "itku pitkästä ilosta" kuvaa hyvin tilannetta, kun oma mato aivan vahingossa tipahtaa aselaatikon päälle ja huippupyssy lorahtaa kuin kankkulan kaivoon. Peliin on oivana lisänä laitettu myös köysi, ja Lierossa nimen omaan köyden käsittely voi varmistaa huonommastakin aseistuksesta huolimatta voiton. Taitava köysimies ei nimittäin juutu paikoilleen, kun ydinpommi lentää kohti, eikä taitava köysimies niin ikään nappaa kutiakaan kiinni toisen ampuessa minigunilla. Köydellä voi oman matonsa myös singota mitä ihmeellisimpien liikeratojen kautta täysin oikeille kielekkeille ja täysin oikeisiin onkaloihin.

Luonnollisesti hyvässä ammuskelupelissä huvi ei lopu pelkästään toisen lahtaamiseen, vaan mukaan on mahdutettu myös muita pelimodeja. Näistä mainittakoon esimerkiksi hippa ja lipunryöstö. Kovinkaan moni tuskin kuitenkaan näiden seurassa viihtyy, kun liipasinsormi syyhyää suurempia taisteluita. Peliä voi toki selkeästä options-valikosta muokata mieleisekseen, ja vaihdella voi niin veren ja bonusten määrää, kuin energiaa, matojen värejä ja tiettyjen aseiden poistamista käytöstä. Tässä tulee esille myös yksi seikka, joka lisää pelin mielenkiintoa. Laittamalla matojen energian mahdollisimman pieneksi ja poistamalla käytöstä kaikki massatuhoaseet, pelistä voi saada todella hermoja riipivän hiiviskelyottelun.

Kestää isältä pojalle

Lieron editorista ei ole mainittavaa iloa, varsinkin kun omatekemillä kentillä on tapana kaatuilla. Jos kuitenkin kenttien editoimiseen on hinkua, löytyy netistä useitakin Lieroon tehtyjä massiivisia editoreita. Näillä saa jopa aikaan jälkeä, jota Lierossa ei olisi ikinä uskonut näkevänsä. Lisäksi netistä löytyy fanien tekemiä muunnelmia (conversions) Lierosta, erilaisia äänipaketteja, kokonaan loppuun asti viilailtuja hahmoja, sekä grafiikka- ja palettimuunnelmia. Tavallaan Lieron kehittämistä ei siis olla lopetettu, vaikka MetsänEläimet ei olekaan antanut kuulua itsestään mitään vuosiin. Liero on yksi niistä peleistä, joita voi pelata häpeämättä vielä vuosienkin jälkeen täydellä innolla. Tunnelmaan ja oikeaoppiseen toimintaan ei ajan hammas pure, vaikka grafiikat ja äänet eivät nykystandardeja enää noudattaisikaan. Tällaiseen suoritukseen on kenen tahansa vaikea pystyä, mikä tekeekin Lierosta entistäkin merkittävämmän pelin suomipelien historiassa.

Kävijäarvostelut – 8.9/10

Lierosta on vaikea löytää pahaa sanottavaa. Toki voisi kitistä huonoista grafiikoista ja äänitehosteista, mutta tämän pelin kohdalla sitä ei voi tehdä. Peli on heikosta ulkoasustaan huolimatta niin hyvää ajanvietettä kaksinpelattaessa, että vain harvat pelit yltävät sille tasolle.

Kontrollit istuvat käteen ja asevalikoimasta löytyy. Myös heittoköysi on oivallinen keksintö ja pelitaktiikan suola ja selkäranka.

Omaa taistelu tyyliä täytyy myös pystyä muuttamaan oman että vastustajan aseistuksen ja pelityylin mukaan. Myös säätöjä pelistä löytyy kiitettävästi, ja esimerkiksi latausaikaa säätämällä riittävästi, saadaan taisteluun täysin eri luonne kuin aikaisemmin.

Yksinpelinä peli ei kuitenkaan valitettavasti toimi, mutta en usko sen olleen tekijöiden tarkoituskaan.

Toki tämäkin peli liiaksi nautittuna alkaa puuduttamaan, mutta sopivina annoksina peli on suorastaan oivallista ajanvietettä.

Yksinpelinä pisteet olisivat varmaankin kakkosen paikkeilla, mutta koska tämä teos pitää mielestäni arvostella moninpelinä, ja vaikka peli ei missään nimessä ole täydellinenm annan sille silti täyden kympin, koska peli on niin hauska. Jos minun täytyisi valita paras suomipeli, se olisi ehkä Liero.

— 10/10 — Wiltson 2.12.2004 23:40

Paras suomipeli ikinä

Monipuoliset tasa painotetut aseet, täydellinen ohjaus, mahtava köysi, ym.. ym..

huonoja asioita ovat vain ajoittainen köyden bugisuus kun sen iskee kaveriin kiinni ja se että ei toimi uusilla koneilla. Jos pidit lierosta tai et pysty kokeilemaan sitä koska koneesi on uusi kannattaa testata liero extremeä (http://lieroxtreme.thegaminguniverse.com/)

+monipuoliset aseet
+köysi
+ohjaus
+kaksin peli
+grafiikat
+/-editori
-välillä tyhmät botit
-pienet bugit
-tehty dos:sille

— 10/10 — k00pa 4.11.2006 10:56 (muokattu kerran, 4.11.2006 10:57)

Kun etsin legendaarisinta suomipeliä, osuin heti lieroon.
Se on ilmainen, sitä jaksaa pelata, siihen voi tehdä karttoja, siinä voi säätää miltei kaikkea mitä haluaa, ja siinä löytyy aseita joka lähtöön. Ja kaikki tämä on onnistuttu ahtamaan 0.4 MB:n tilaan. En oikeastaan löydä lierosta mitään huonoa. Grafiikka ei ole sitä parasta, mutta itseäni se ei haitannut ollenkaan. Äänet eivät ole kovin kummoisia, muuta parempi näin, kuin ilman ääniä. Liero on, ja tulee aina olemaan suomipelien elittiä. Ainoa, mitä jäin kaipaamaan, oli parempi tekoäly, koska vihollisella on tapana yrittää kaivauta kiven läpi.

Lyhyesti:
+Paljon aseita
+Hauska kaksinpelinä
+Paljon säädettävää
+Jaksaa pelata suurinakin annoksia
+Köysi
+Hyvä pelattavuus
+Editori

-Huono tekoäly
-Kaatuiliminen
-Grafiikat voisivat olla hieman parempia.

— 10/10 — are11 11.10.2007 22:33 (muokattu 3 kertaa, viimeinen muokkaus 11.10.2007 22:40)

Tämä OLI ihan paras!! Meillä oli kerran Mikro Mikko kone ja sillä toimi loistavasti. Sitten ostettiin uudempi kone, eipä toiminu, ku oli nii vanha peli. Oikeestaa meillä kaikilla (6) o oma kone, millään ei toimi. Ja dosboxilla jostain syystä pätkii!! Ihan paras pelattii monta tuntia!

— 10/10 — Petrinpelit 1.3.2008 18:38

hauska räiskintä peli =)

— 10/10 — snipecurse 3.6.2008 15:08

Huipsa peli ja pyörii myös tosi vanhoillakin koneilla! Mahtavaa räiskintää ja oikeaa ihmistä vastaan parasta! Miinusta tulee tietokoneen tekoälyn täydellisestä puuttumisesta.. Mutta kukapa tätä nyt pahemmin konetta vastaan jaksaisikaan jauhaa.. Oikein hyvä peli joka ei myöskään vie kiintolevytilaa paljon pieruakaan!!

— 9/10 — Lievers22 13.6.2005 19:34

Todellakin Liero on yksi niistä suomalaisista peleistä joita jokaisen pitäisi ainakin kerran elämässään päästä pelaamaan. :D Grafiikki on kyllä aika surkeaa mutta itse peli siitä ei voi kyllä muuta sanoa kuin "halleluuja" tässä on pikku moninpelien vapahtaja!!! yksin pelinä surkia teko-äly pilaa kaiken, mutta kun pääsee moninpelinä kaverin(kavereiden) kanssa pelaamaan niin siinä on kyllä tunnelmaa!!! :P Ja mikä parasta pelissä on armoton ase-arsenaali, joten pelaaminen on kunnon mättöä!!! :P

— 9/10 — Alppi-Apina 10.6.2006 12:18

Liero on pikkupeliräiskintänä aivan laatuluokkaa.Kaveriporukalla se on vielä paljon hauskempi ja
nautittavampi pelikokemus.Yksinpelin vastustajilla on niin
p***a tekoäly että sen olisi voinut jättää kokonaan pois.
Jos haluat yksinpeliräiskintää älä lataa tätä.Jos taas pelaat
porukassa, et voi jättää lataamatta.4pelaajaa ja mahtavat ase-
valikoimat ovat loistava lisä peliin.Tätäkään peliä
ei(ihme kyllä)jaksanut hirveen kauan vääntää.Mutta raiskintäpelien ystävien kannattaa ehodottomasti kokeilla.

Hyvää:
moninpeli
hurjasti aseita

Huonoa:
yksinpeli
ei kovin pitkäikäinen

— 8/10 — Arska 007 16.1.2005 15:15

No tosiaan pyörii vanhoilla koneilla... :)
...Muttei niinkään uudemmilla :(

Grafiikka on mennyttä kesää ja äänimaailmakin on aika surkea...Mutta loppuseltaan älyttömän hauska ja pelattava peli, jossa on lipunryöstöt ja kaikki mukana...Aseille ei vaa erinäisiä animaatioita, joten ruma on ku mikä...

Moninpelinä aivan ehoton ykkönen...

Plussat:
+Moninpeli
+Paljon aseita
+Seinät hajoaa
+Editor
+Hyvät asetusvalikot (paljon vaihtoehtoja peliä koskien)

Miinukset:
-Äänet
-Graffat
-Ei kunnon animaatioita
-Surkea yksinpelinä, tyhmiä botteja vastaan

— 8/10 — t4ramo 6.10.2005 12:54

Liero on taas yksi näistä Suomipeleistä, joita on pakko pelata ainakin kerran elämänsä aikana. Lierossa pelaaja asetetaan aseistetun madon rooliin ja hänet lähetetään erilaisiin luolastoihin taistelemaan tietokoneen tai ihmisen ohjastamaa vihollismatoa vastaan. Lieroa voi säätää mieleisekseen. Asetuksista voi säätää veren määrää, aseiden latausaikoja, madon väriä, energiaa ja muuta mukavaa. Lieron audiovisuaalinen ulkoasu on hieno. Räjähdykset ovat upeita ja äänet pienestä surinasta piittaamatta ihan hyvin tehdyt.
Lierossa on tarpeeksi sisältöä; todella paljon aseita ja kenttäeditori, mutta jos alkuperäinen Liero alkaa kyllästyttämään, niin vähäisellä Googlettamisella löytyy Lieroon erilaisia conversioneita, taistelukenttiä ja asepaketteja.
Lieron oikeastaan ainoa moitteen aihe on tekoälyn toteutus.
Sitä on helppo huijata, se on helppo tappaa ja se on äärimmäisen helppo voittaa. Se liikkuu tönkösti ja valitsee yleensä todella heikot aseet. Toinen moitteen aihe löytyy sitten siitä paljonpuhutusta peli-iästä. Toki Lieroa jaksaa tahkota kavereiden kanssa, mutta pitkälti se alkaa maistumaan linoleumilta.

Ei muuta sanottavaa, Liero on legenda, mutta ei todellakaan ole niin mahtava peli.

— 8/10 — erno 5.3.2006 19:48 (muokattu 3 kertaa, viimeinen muokkaus 20.10.2006 12:18)

Hyvä peli, mutta grafiikkaan olisi voinut panostaa enemmän. Suosittelen peliä kaikille näistä peleistä pitäville.

Plussat:
+Paljon aseita
+Editor
+Moninpeli

Miinukset:
-Grafiikat
-Äänet

— 8/10 — Aku 8.9.2006 15:18

Hieman Soldatia muistuttava matoräiskintä, jonka grafiikka ei ole paras...Plussat:
Kivat madot
Idea

Miikat:
Grafiikka
Äänet

— 7/10 — Maalais-Manne 26.11.2008 15:19

Lataustilastot

Latausmääriä / kuukausi

2003

10. 806
11. 976
12. 1337

2004

1. 814
2. 650
3. 645
5. 1396
6. 537
7. 539
8. 694
9. 913
10. 352
11. 822
12. 1373

2005

1. 1109
2. 1057
3. 908
4. 765
5. 990
6. 595
7. 610
8. 718
9. 787
10. 1099
11. 1219
12. 1140

2006

1. 912
2. 870
3. 870
4. 779
5. 648
6. 605
7. 544
8. 747
9. 1628
10. 1529
11. 1284
12. 1076

2007

1. 1234
2. 778
3. 695
4. 546
5. 558
6. 433
7. 465
8. 418
9. 348
10. 326
11. 329
12. 395

2008

1. 237
2. 214
3. 233
4. 96
5. 154
6. 142
7. 81
8. 97
9. 102
10. 92
11. 184
12. 108

2009

1. 88
2. 49
3. 58
4. 52
5. 60
6. 49
7. 56
8. 56
9. 64
10. 66
11. 62
12. 70

2010

1. 57
2. 55