Suomipelit – Final Sieni

Sankarillamme Juhanilla on kaksi tuntomerkkiä: hän pukeutuu keltaiseen sadetakkiin, ja pitää suunnattomasti sienistä. Juhanille pilvinenkin päivä tuntuu aurinkoiselta jos hän saa poimia pari herkullista sekä terveellistä sientä kotipihaltaan. Hän on varmasti maailman kovin sienifanaatikko, ja seurauksia ei pysty edes arvailemaan, jos hänen sienilleen tapahtuisi jotakin. Ikävä kyllä niin käykin, että eräänä yönä ilkeä pitkäkyntinen järkyttää Juhanin mielenrauhaa varastamalla sienimiehen kaikki sienet. Juhani vaipuu syvään masennukseen, ja lähtee tapaamaan Irmeli-mummoa läheiseen kaupunkiin. Ystävällinen roskisdyykkarimummeli antaa epäilyttävän pillerin Juhanin masennukseen. Mies nielaisee sen, ja kotiin tullessaan pilleri alkaa vaikuttaa. Yhtäkkiä kaikkialla on sieniä. Ilmassa, maassa, kaikkialla. Juhani on saapunut omaan henkilökohtaiseen taivaaseensa.

Jos metsään haluat mennä nyt...

Final Sieni yllättääkin pelaajan parodisella huumorilla, joka on läsnä koko pelin ajan, ja koostuu enimmäkseen tunnelmasta. Jo esittelyanimaatiossa saa mainion vaikutelman siitä, millainen peli on nyt kyseessä. Tunnelma on hilpeä, josta kuuluu kiitos onnistuneelle sarjakuvamaiselle grafiikalle sekä pirteälle musiikille. Erityisesti Esko Orren kynäilemä musiikki on laadukasta tavaraa, joskin ehkä teknisesti hieman vanhahtavaa. Äänimaailma sitten ei olekaan mikään erityisen laaja, eikä painu mieleen millään tavalla. Pisteet Final Sieni kuitenkin ansaitsee kotiin sillä, että kaikki pelin äänet saa toimimaan mitättömän pienellä vaivannäöllä, hieman uudemmillakin koneilla.

Grafiikka on melkein kuin animaatioelokuvasta. Hahmot ja sienet ovat sarjakuvamaista materiaalia ja taustat kuin vesiväreillä maalattuja taideteoksia. Sittenkään Final Sieni ei ole mikään kuvakirja, vaan sienetkin ovat parilla framella animoituja, ehkä hieman kökösti. Animoinnin tehtävä kuitenkin onnistuu, ja peli on hieman eläväisempi. Kaikesta huolimatta Disney-animaatioleffasta ei tässä ole kyse, siitä pitää huolen Final Sienen karun alhainen resoluutio ja kaikkialta paistava harrastelijamaisuus.

Final Sieni toimii unelman lailla, sillä varsinkin DOS:lle ominaiset ja ärsyttävät kaatumisbugit loistavat poissaolollaan. Yhteen ongelmaan tosin törmäsin. Ruutujen välien lukitus ei aina tuntunut toimivan. Tästä saattaa olla haittaa tuiki tärkeään keskittymiskykyyn, jonka tulee olla jediritarin tasolla, että pärjäisi sekuntiakaan pidempään Juhanin julmassa sienimetsässä. Pienenä yksityiskohtana Fable Machinen hemmot eivät taida yhdyssanoja. Mutta se, häiritseekö kyseinen ongelma vai ei, riippuu pelaajasta itse.

Päättymätön tarina

Final Sieni on hyvällä maulla tehty pilapeli, mutta ei onnistu säilyttämään särmikkyyttään tarvittavan pitkään, vaan latistuu turhan vikkelään. Äkillinen latteus tappoi myös iloa pelata Final Sientä, mutta loppuun asti se ei onnistunut peliä likvidoimaan, koska Final Sienen hyväntuulisuutta ei erkkikään ei saa hakattua irti.

DOS-pelinä Final Sienellä on sekä samat ongelmat kuin muillakin DOS-peleillä että omatkin. Päänvaivaa tuotti myös tekijöiden jaksamattomuus panostaa pelaamiseen, sillä nyt Juhani liikkuu liian kovaa ja pysäyttäessä hän pysähtyy kuin seinään. Myös kahden kärpässienen perättäisestä syömisestä rangaistaan liikaa - kuolemalla.

Final Sienen tarina ei kerro miten Juhani pääsee sienimaailmastaan pois. Jaksaako hän sitten vuosi vuodelta mättää suuhunsa aina vain samoja parantavia ja kuolettavia sieniä kerta toisensa jälkeen samoilla nurkilla? Tällainen "The Cube" -tyyppinen juonikuvio saattaisi kiinnostaa Hollywoodin elokuvatuottajia.

Sairas sienimania

Sadetakkisankarimme on siis päässyt omaan paratiisiinsa, josta Final Sienen tekijät, Fable Machinen pojat, repäisevät pisteidenkeräilypeliinsä vähintäänkin epätavallisen aiheen. Pisteiden keräily on peligenrenä vanha, yksinkertainen ja monesti toistettu, vaikka ei suomalaissa peleissä niin usein kuin muualla maailmassa.

Final Sienen idea kuuluu yksinkertaisesti. Pelimaailma on kolme staattista sienimetsä -aiheista ruutua, joiden välillä voi vapaasti liikkua. Ruutujen välillä liikkumisen voi myös estää itseltään, mikäli ravaaminen niiden välillä rupeaa ärsyttämään. Jokaisessa ruudussa tippuu taivaalta erilaisia sieniä, toiset nostattavat pisteitä, toiset taas laskevat niitä. Pelisession pitkittyessä sieniä tulee taivaalta nopeammin ja tiheämmin, mikä alkaa jo parin minuutin kohdalla tehdä pelistä varsin hektistä kokemusta. Tarkoitus on kerätä siis mahdollisimman paljon pisteitä määränpäänä parhaan pistesijan saavuttaminen Final Sienen top10-pistelistassa.

Final Sieni on vaikea peli. Ratkaisevana tekijänä on erilaiset sienityypit, joista harmillisen useat tuntuvat tekevän vain haittaa Juhani-paralle, joka syö kaiken, mikä hänen päähänsä kalahtaa. Valkokärpässieni tappaa kertaheitolla, tavallinen kärpässieni pökerryttää sankarimme. Metsäpaloalueella saa sitten varoa taivaalta lankeavia tulipalloja. Onneksi syötäviäkin sieniä ja muuta nannaa, kuten eväskoreja, tippuu myrkkyjen seasta, mutta aikamoiseksi tuuripelleilyksi Final Sieni lankeaa harmillisen pian. Kun sienet lorahtavat taivaalta kuin ämpäristä kaadettuna ja Juhani porhaltaa pitkin maita ja mantuja kuin juna, taidoilla ei enää ole niin merkitystä. Tämä rupeaa ottamaan vähitellen päähän. Pitkäaikaiseen tahkoamiseen peliä ei kuitenkaan ole tarkoitettu, sillä tuskin Final Sientä otsa kurtussa lähdettiin suunnittelemaan.

Lataustilastot

Latausmääriä / kuukausi