Näytä pelit aakkosjärjestyksessä | paremmuusjärjestyksessä
Hyppää sivulle
A-B B-C D-F F-H H-K K-M M-P P-Q Q-S S-T T-U U-Ö
KopsJetro Lauha 1996 Todella kaunis ja hyvältä kuulostava luolalentely, joka tarjoaa vakaata, mutta suhteellisen taidokasta ja nopeatempoista toimintaa yhdestä neljälle pelaajalle. Vanhuudestaan huolimatta Kops on vielä tänäkin päivänä todella varteenotettava vaihtoehto jokaisen ammuskelupelin rinnalla. Lajityyppi: Toiminta 27.7.2003 julkaistun arvostelun on kirjoittanut FearMTC. Peli sai arvosanan 8/10. |
8 |
Vicks Blue - raikastaa hengityksen. Suojautukaa! Toivottavasti avaruusmies Spiff ei vain vahingossakaan lennä ratsiaan. Sinappikaasun etäinen sukulainen - ketsuppikaasu. |
Näyttävistä java-efekteistäkin tunnetun Jetro Lauhan vuonna 1996 ensimmäistä kertaa päivän valonsa nähnyt Kops on varmasti painunut tarkoin jokaisen aktiivisen Suomipelailijan mieleen. Jo vanhaksi käynyt DOS-versio on yllättäen käännetty freewarena Windowsille ja Linuxille, ja se on niin ikään julkaistu open sourcena. Jos kuvat osaisivat puhua...Kops on hioutunut ajan johdattelemana aina vain entistäkin ylväämmäksi kokonaisuudeksi. Sen sijaan, että sitä olisi kehitelty ja paranneltu, on väristyksiä antava ulkoasu takoutunut ajatustemme alasimilla yhä ravitsevammaksi voimalähteeksi syvälle pelin sydämen uumeniin. 256-värinen paletti ei ole koskaan ennen tarjonnut näin eläviä ja koskettavia todellisuuksia luolalentelymaailmassa, mikä todistaakin sen ohella myös uskomattoman tyylikästä kenttäsuunnittelua. Poikkeuksiakin haravoimalla löytyy, mutta täydellisyyttä hipovien taideteosten rinnalla pienet merkityksettömät väritahrat on valmis katsomaan läpi sormien. Upeimpien kenttien väriskaala liikkuu täysin elegantin koskemattomuuden ja vuodenaikojen kirjavan vuoroveden rajamailla, joten näky on vähintäänkin henkeäsalpaava. Onneksi pelin nopeatempoisuus pitää huolen siitä, ettei hieno suomalainen luolalentely muutu täysin tuijotuskilpailuksi mieltä lämmittävän grafiikan kanssa. Hyvissä peleissähän graafinen toteutus on luonnollisesti vain lisämauste, joka hyvin toteutettuna saattaa jopa virittää adrenaliinitason huimankin korkeaksi. Tässä pelissä - jos missä - se nimittäin toimii juuri siten. Minä olin lentäjän poika...Kops on ehdottomasti moninpeli, sillä mitään varsinaista yksinpelimodia ei pelistä löydy. Tietysti voit yksiksesi lennellä ympäri kenttiä harjoittelemassa lentotaitojasi, mutta ei sekään voi millään olla mukavaa loputtomiin. Kavereiden kanssa pelistä kuitenkin riittää iloa pitkäksi aikaa, ja tämän takaa pelin vaikeus. Kuka tahansa pystyy lentämään alustaan jotenkuten, ja ampumaan suunnattomasti ammuksia mihin sattuu, mutta kovemmalle pilotille ei sitten pärjääkään, ennen kuin osaa uhmata painovoiman lakeja, ja syöksyä nopeasti paikasta toiseen, ja laukoen aseensa juuri sinne minne pitääkin. Tällainen lentely vaatii jo taitoa, ja taidon saavuttaminen tässä pelissä vaatii kovaa työtä ja uurastusta. Mitä paremmin lennät, sitä varmemmin olet viimeinen eloonjäänyt pelikentällä. Painovoimaa ja lennokkaita soundejaKuluva maasto on luolalentelyissä ollut aina hieman pulmallinen asia. Yleensä niihin jää vain pienen pieniä koloja, joihin alus vain juuttuu kiinni. Tätä se totisesti myös Kopsissa toisinaan on, ellet sitten ala paukuttelemaan seiniä oikein kunnon perusaseella. Silloin seinät muistuttavat repaleisten kappaleiden sijasta reikäjuustoa, eikä ongelmia seinämien läpilennoissa ilmene. Myös tukikohdat voi ampua täysin olemattomiin, mutta kaikeksi onneksi ne palaavat vähitellen normaaliin uomiinsa. Vedessä alus käyttäytyy kuten sen fysiikan lakien mukaan pitääkin. Vaikka asetuksista voi painovoimaa muuttaakin, on vesi ainainen vastarannan kiiski, joka työntää lennokkia aina ahkerasti pintaa kohti. Niinpä taidokasta lentämistä tarvitaan vedessä normaaliakin kipeämmin, puhumattakaan entistäkin tarkemmasta sihtauksesta. Jotkut aseet lisäksi toimivat ainoastaan vedessä ja toiset vain maalla, joten vetiseen kenttään kannattaa miettiä aluksen aseistus tarkoin. Hienoisena kauneusvirheenä pelissä näkyy se, että vesi pysyy yhdessä paikassa, vaikka sen alta ampuisikin maan pois. Varsinaista menoahan kyseinen seikka ei haittaa, mutta kieltämättä huvittavan näköistä se on. Piikitön ruusuKops on lähes ajattomasti lunastanut takuuvarman paikkansa Suomipelien kärkikastissa, eikä syytä sille tarvitse hakea kaukaa. Kokonaisuus on enemmän kuin tasapainoinen, ja se luo pelille todella vakaata pohjaa, olipa pelaajia sitten kaksi tai neljä. Valitettavasti pelin näppäinasetuksia ei voi muuttaa, eikä joystick-tukea ole. Niinpä peliä tulee harvoin pelattua neljästään, vaikka se sellaisena varmasti hauskimmillaan onkin. Pelattavuus on kuitenkin täysin kohdallaan, puhumattakaan monista hyvinkin omaperäisistä ideoista, joita peli tarjoaa. Grafiikka ja äänet tasapainottavat toisiaan, eikä kumpikaan pääse ampumaan toisen yli. Molemmat ovat siis uskomattoman hyviä, sillä kumpaakaan ei ainakaan huonoksi voi sanoa. Parantamisen varaa on siis etsittävä jostain aivan muualta. |
---|
Kävijäarvostelut – 6/10Hieno luolalentely, tosin en ole siitä koskaan hirvesti pitänyt, sillä se on bugittanut aina niin mahdottoman paljon. Lisäksi tämä Windows-versio tuntuu hitaammalta kuin aiempi DOS-versio. Grafiikat ja äänet toimivat kyllä aika hienosti, mutta kyllä sitä sisältöä ja pelattavuutta tarvittaisiin ehdottomasti lisää. — 6/10 — Sampo 5.8.2003 9:28 |
Näytä pelit aakkosjärjestyksessä | paremmuusjärjestyksessä
Hyppää sivulle
A-B B-C D-F F-H H-K K-M M-P P-Q Q-S S-T T-U U-Ö