Tuomareiden esittelyt
 Timo Lajunen
Antti Laaksonen
Jetro Laine
Jukka Lavonen
Jarkko Laine
Toni Korhonen
Timo Lajunen
1. Kerro lyhyesti peliharrastuksestasi.
Mä tykkään pelata kaikkia pelejä, koska mullei oo elämää! Nojoo, nyt ihan kunnolla - Vastaus alkaa:
Mä pelaan aika paljon. Ei vitja, emmä osaa vastata tohon, emmä tiiä! Mä vaan pelaan mitä tykkään.
Eka peli? Eka peli, jota mä pelasin oli.. öö.. Vitja.. Ei muista... Eikun TETRIS!
Ei sittenkään kun Kippari-Kalle vanhalla taskunintendolla. Siinä oli kolme ruutua.
Vähän se oli kone peli. Pelasin sitä aina sillon tällön
Emmä pelaa ku hyviä pelejä ja kaikkii pelejä, joita mä pelaan, mä pelaan ainaski puol vuotta
tai sitten jotain 5 minsaa. Esim tämmönen hyvin suosittu peli kuin BasicAutosport (nimi muutettu) ni mä pelasin sitä
ehkä 5 minsaa ja aattelin et hyi hitto mitä roskaa, enkä oo enää siihen koskenu kuin pakon eessä.
Mut sitte jotain Triplanea mä oon pelannu ainaski 3 vuotta yhtä putkee - se on ihan tykki peli
2. Mitä asioita pidät erityisen tärkeänä hyvässä pelissä?
No että se on hyvä? Sen pitää olla hyvin pelattava. Millään graffoilla tai äänillä ei suuremmin
oo välii, ne on vaan maustetta. Se peli siin on tärkein! Joku ihmeen Wuake IIII (Nimi muutettu) esimerkiks
oli kivan näkönen, muttei siinä ollu pelii mukana. Siin pitää olla kunnon yksinpeli, et voi pelata sillonki ku
kaverit o jossain, mut kuiteski kunnon moninpeli.
Ei saa olla liian helppo. Ne on niin rassaavii ne semmoset helpot kertakäyttöpeli tyyliin Maximum Pain (nimi
muutettu). Sitte siinä pitää olla oikeesti joku syykin sille miks tekee jotain: Ilman juonta peli o ku huono
sotaleffa, pelkkää toimintaa vailla ajatusta. Poikkeuksena tietty tetris.
Tunnelma on tietty ihan pakko olla kohallaan. Esim Doomiakin tuli pelattuu vielä viimevuonnakin aktiivisesti
ku se oli tarpeeks haastava ku ei seivannu ollenkaa. Sai ihan kunnolla tapella. Siin oli just sopiva meininki ja
juoniki oli niin hurja.
Mut palataanpas noihi ääniin ja graffaan. Siis nehän ei pelissä oo pääasia. Nykyään ku pelaa jotai pelejä ni
tulee semmonen fiilis et tätä pelii yritetään vaa myyä hyvillä screenshoteilla, vaikka peli on joku säälittävän
alimittanen räpellys. Ajattele nyt vaikka nakkisämpylää: onhan se toki parempaa sinapin ja ketsupin kanssa,
mutta kuka nyt söis pelkkää sinappii tai ketsuppii?
3. Mitkä ovat mielestäsi kolme kaikkien aikojen parasta tietokonepeliä?
Tää on helppo kysymys! Lähetään nyt kolmannesta eka: Tämmönen ku Command & Conquer Red Alert on aina ollu yks mun
suosikeista. Sitä tuli ennen tahkottuu ihan kunnolla ja vieläki tulee joskus pelattuu.
Siinä oli just kohallaan juoni ja pelattavuus mainio. Niillä tehtävillä oli oikeesti joku tarkotuski!
Ja sitten ne videot: Ah, miten hauskaa olikaan nähdä Stalin pelehtimässä naikkosensa kanssa.
Ja ku siinä oli sit niitä muitaki komentajia ku vaan pelaaja ni tuli semmonen fiilis et kyl muutki tätä sotaa sotii.
Osapuoletki oli niin tasapainossa. Tokihan neukut jyräs maalla, mutta liittoutuneitte risteilijä hävitti kokonaisen
tukikohan yksinään.
Sitten hopeasija: Sille yltää... Command & Conquer, joka on vielä parempi ehkä ku red alertti.
Se se vasta oli hienoa ku sai pikkusena pelata nii uskomatonta peliä: kaikenmaailman tankkeja ja ukkoja sai
komennella. Englantikin tuli opittua siinä sivussa.Mikä voisikaan voittaa sen, että kuumana kesäpäivänä juo limsaa
ja pelaa commandia? Aika moniki asia varmaan, mut se ei ookkaan pointti. Se se on kyllä niin laatupeli
Ai ai...
Mutta sitten kaikkein suurin suosikki: Sehän on tietenkin tämä kaikkien aikojen suomipeli Triplane Turmoil.
Jo se, että jotain vuonna 1996 ilmestynyttä pelii jaksaa vieläki pelata kertoo jotain laadusta.
Nii vitja sentään se oli hauskaa: kolminpeliä vääntää saman koneen äärellä - uskomatonta hupia!
Ja ne tehtävät, niissä oli mieltä. Ei mitään ylihelppoa nykyhapatusta vaan kunnon haastetta.
Kyllähän se on pakko tunnustaa että puoli vuotta meni enneku kaikki tehtävät oli läpi.
Se on just nykypeleissä vikana ku ne on nii helppoja.
Triplanessa sentäs oli alottelijalle ees pientä haastetta.
Esimerkiksi tämä uskomattoman kehuttu avaruuspeli StarBattle VIIII (Nimi muutettu) oli aivan liian lyhyt.
Olihan se ihan kiva seikkailun ja räiskinnän yhistelmä, mut liian lyhyt.
Siks Triplane onki nii ajaton suosikki: sitä kestää pelata vuodesta toiseen!
4. Oletko valinnut kilpailupelien joukosta jo oman suosikkisi?
No jaa... Luulin että olin, mutta en olekaan. On siellä semmonen muutama, ehkä 7 pelii jotka on yli muitten.
Mut niistä onki sitte vaikee valita. Pitäs testailla niitä vielä, ja miettii et mitähän noista jaksas viel
huomennaki pelata.
5. Sitten vielä kilpailijoille terveisiä?
Hö, joko ne loppu? Okei, terveiset tulee tässä:
Hei ajatelkaa ny vähä ennenku alatte tekee niitä pelejä.
Saa kuiteski suunnitella niitä!
Antti Laaksonen
1. Kerro lyhyesti peliharrastuksestasi.
Vuonna 1993 kotiin tuli tietokone, ja siinä oli mukana Windowsin pasianssi
ja miinaharava. Jompikumpi näistä oli varmaan se ensimmäinen pelaamani peli.
Koneessa ei ollut modeemia, minkä vuoksi uusien pelien saaminen oli kiinni
pitkälti kavereista. Mutta silloin pienenä pelit tuntuivat aivan eriltä
kuin nyt. Esimerkiksi koulussa pelaamani Nibbles-matopeli tuntui mahtavalta
peliltä ja toivoin kauan, että saisin sen kotiin (niin sitten sainkin).
Nykyään Internetissä on ladattavana vaikka kuinka paljon pelejä, mutta niiden
pelaaminen ei tunnu juuri miltään. Usein peliin ei jaksa syventyä, vaan
sitä kokeilee hetken, ja sen jälkeen menee heti hakemaan uuden pelin.
Viime vuosina pelaaminen on jäänyt vähemmälle. Kouluun ja toisiin
harrastuksiin kuluu paljon aikaa, ja tietokoneella ollessani useimmiten
ohjelmoin tai kirjoitan. Mutta aina välillä käynnistän nurkassa olevan
vanhan koneen ja uppoudun jonkun takavuosien suosikkipelin maailmaan.
2. Mitä asioita pidät erityisen tärkeänä hyvässä pelissä?
Kenties minulle kaikkein tärkein asia on pelin tunnelma. Pelin täytyy olla
kiehtova. Tämä muodostuu osaltaan pelin ideasta, grafiikasta ja äänistä.
Joissakin vanhemmissa DOS-peleissä on tällainen tunnelma, huippurealistiset
3D-pelit eivät minua pahemmin säväytä. Pelissä pitää näkyä pikselit.
Omaan hyvän pelin kuvaani vaikuttavat ne pelit, joita olen pienenä pelannut
vuosikausia. Ja kukaan muu ei kai voi määrittää, mikä on hyvä peli, kuin
pelaaja itse. Uusia pelejä, kuten nyt palikkakilpailussa, minun tietysti
täytyy arvioida eri tavoin. Idea ja toteutus saavat varmaan suurimman huomion.
3. Mitkä ovat mielestäsi kolme kaikkien aikojen parasta tietokonepeliä?
Kolmossijalla on Stunts eli toiselta nimeltä 4D Sport Driving, 90-luvun
alussa ilmestynyt kolmiulotteinen ajopeli. Kaikkein parasta Stuntsissa on
mainio rataeditori, jollaista näkee kovin harvoin uusissa autopeleissä.
Nauhoitusominaisuus on myös mukava, ja tietokonevastustajien esittelyt ja
ajonjälkeiset kommentit ovat hulvattoman hauskoja.
Toiselle sijalle yltää Commander Keen -pelisarja. Ensinnäkin pelien toteutus
grafiikan ja musiikin osalta on erittäin hyvä. Toiseksi pelit ovat laajoja
ja niissä riittää pelaamista todella pitkäksi aikaa, varsinkin jos haluaa
löytää kaikki tasoihin piilotetut salaisuudet. Kolmanneksi pelien tunnelma
on omaa luokkaansa. Pelisarjan parhaat osat ovat minusta neljäs ja viides.
Parhaasta pelistä olen Timo Lajusen kanssa ehdottomasti samaa mieltä. Se on
kotimainen Triplane Turmoil! Vuonna 1997 kouluni ATK-luokassa pelattiin
Triplanea välitunnista toiseen. Joka koneelle oli asennettu pelin shareware-
versio, ja yhden koneen ympärille ahtautui parhaimmillaan neljä pelaajaa.
Niinpä myös minä pelasin Triplanea muiden mukana. Peli oli aluksi hirveän
vaikea, mutta intoa opetteluun riitti. Kun kaveri pääsi läpi Saksan neljännen
tehtävän, se tuntui uskomattomalta saavutukselta. Jotkut toivat kouluun
kasettinauhurilla Triplanen musiikkia - omassa koneessani ei silloin ollut
äänikorttia. Opettelin myös soittamaan musiikin pianolla.
4. Oletko valinnut kilpailupelien joukosta jo oman suosikkisi?
Pari kolme peliä on ylitse muiden, mutta kuuden parhaan nimeäminen on jo
hankalampaa. Vääjäämättömästi monia hyviä pelejä tulee jäämään kärkikuusikon
ulkopuolelle. En ole vielä päättänyt, mitä pelejä ehdotan loppukilpailuun.
5. Sitten vielä kilpailijoille terveisiä?
Pelin kieliasuun ja ohjeisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti
jos pelistä tekee englanninkielisen, on kyseistä kieltä syytä osata kunnolla.
Täytyy myös pitää mielessä, että me tuomarit osataan ihan hyvin suomea kuten
myös suurin osa Suomipelit.comin ja Ohjelmointiputkan käyttäjistä...
Mutta hienoja pelejä te olette tehneet!
Jetro Laine
1. Kerro lyhyesti peliharrastuksestasi.
No hmm... Pelailen aika usein. Tosin pelimakuni on aika yksipuolinen nykyään
johtuen nykyisten pelien huonosta laadusta lähinnä. Pelailen autopelejä, mutta
joskus saatan innostua muistakin peleistä kuten vaikka monista hyvistä
suomipeleistä. Esimerkiksi PacBrotherssia tuli pelailtua aika paljon silloin,
kun se tuli. (Hmm... Mitäköhän vielä?) Arvioisin, että yleensä pelaamiseen
menee minulta päivässä aikaa vain n. tunti, joten en ole mikään himopelaaja,
mutta joskus on mukava rentoutua hyvän (auto)pelin ääressä.
2. Mitä asioita pidät erityisen tärkeänä hyvässä pelissä?
Tuo onkin vaikea kysymys... Jos täysin rehellisiä ollaan, niin ekana kiinnitän
yleensä huomioni grafiikoihin. Luultavasti se johtuu siitä, että olen melko hyvin
perehtynyt mm. 3D-maailmaan ja etenkin virheet pistävät helposti silmään mikäli
niitä pelin grafiikoista löytyy. Toki myös muut asiat ovat tärkeitä peleissä.
Esimerkiksi juurikin se pelattavuus: Mitä tekee hienoilla grafiikoilla ilman
kunnollista pelituntumaa? Usein haen peleistä sitä ihanaa adrenaliinipiikkiä.
Se ei onnistu ainakaan autopeleissä, jos ajettavuus on liian arcademainen ja helppo.
Pitää olla haastetta. Hyvän pelin tekevät kuitenkin kaikki hyvät asiat yhdessä.
Joo... Nää mun vastaukset on aika ennalta-arvattavia... :D
3. Mitkä ovat mielestäsi kolme kaikkien aikojen parasta tietokonepeliä?
Nyt tulee heti mieleen legendaariset C-64 -ajat... Varmasti ainakin läpipeluukertojen
määrässä voittaa ehdottomasti se vanha kunnon Gianna Sisters.
Siinä on kaikki kohdallaan: Grafiikka on mukavaa silmälle, pelaaminen on
hauskaa, ja vaikeustaso sopiva. Laitetaan se siis vaikka sijalle 1.
Toisena tulee mielestäni (vielä keskeneräinen) autopeli Live For Speed. Siinä
on vain niin uskomattoman hyvä ajotuntuma. Kolmossijaa onkin sitten vaikeampi
valita. Se voisi olla vaikka Mine Bombers, jonka kanssa on monesti tullut naurettua
vedet silmissä. Nelinpeli samalla koneella kavereiden kanssa - siinä on sitä jotain.
Toisaalta niin paljon legendaarisia pelejä tulee mieleen, että on vaikea valita
sitä yhtä. Mm. Death Rally, Rally Sport sekä monet muut tuovat paljon hyviä muistoja
mieleen. Noh... Vastaan silti Mine Bombersin kolmanneksi. Joo. Se oli varmaan siinä. :)
4. Oletko valinnut kilpailupelien joukosta jo oman suosikkisi?
En oikeastaan. Mielestäni kaikille peleille pitää antaa yhtä hyvät mahdollisuudet
ilman että otetaan mitään suosikkeja. Tosin sillehän ei voi kuitenkaan mitään,
että jotkut pelit ovat vain parempia kuin toiset. Mutta mitään tiettyä suosikkia
ei siis ole.
5. Sitten vielä kilpailijoille terveisiä?
Tsemppiä kaikille, ja tehkää hyviä pelejä.
(lol) Ei sen kuluneempi vastaus. :D
Jukka Lavonen
1. Kerro lyhyesti peliharrastuksestasi.
Aloitin pelaamisen kun meille tuli Pentium 90. Ensimmäiset pelit, joita tahkosin
kerta toisensa jälkeen läpi, oli Commander Keen -sarja. Ulkomaisilta demorompuilta
löytyi paljon kivaa, ja sain paljon pelejä kavereilta. Se oli sitä kultaista
diskettiaikaa. Monet pelit muistuvat mieleen: Death Rally, Action Super cross,
Warcraft 1, Doomit, UFO: Enemy unknown, Alone in the Dark, sekä Sierran legendaariset
seikkailupelit, kuten The Curse of Monkey Island ja Larry-sarja. Pelailin myös
kavereiden kanssa "jaetulla näppäimistöllä" suomipelien helmiä, kuten Mine Bombersia,
Triplanea ja Wingsiä.
Sittemmin aloin kiinnostua pelien tekemisestä. QBasic, C ja Visual Basic veivät minut
pariksi vuodeksi kauemmas peleistä, mutta olen alkanut pelailla uudestaan sekä
vanhoja pelejä että uusia "laadukkaampia" pelejä. Ohjelmoin edelleen valtaosan
vapaa-ajastani, mutta käytän pelaamiseen arviolta 10 tuntia viikossa. Pieni aivoloma
Quakella tekee ihmeen hyvää läksyjen lomassa. Mutta Quakehan on huono peli. :)
2. Mitä asioita pidät erityisen tärkeänä hyvässä pelissä?
Ensiksi tulee tietenkin graafinen ulkoasu, koska se on ensimmäinen asia, jonka pelaaja
huomaa pelin käynnistytyä. Graafikkona kiinnitän myös huomiota 3d-efektien toteutukseen
ja 2d-grafiikan laadukkuuteen. Vaikka peli näyttää upealta on sen myös pyörittävä hyvin;
tökkimistä ei sallita.
Toinen painoarvo on pelattavuudella ja pelimekaniikan suunnittelulla. Peliin pitäisi
päästä helposti sisään, eikä kontrolleihin totutteluun pitäisi mennä liikaa aikaa.
Käyttöliittymän monipuolisuus ja käytettävyys kun tuntuu olevan mahdoton yhtälö
joillekin pelitaloille. Äänille en laske hirveästi painoarvoa musiikkia lukuunottamatta.
3. Mitkä ovat mielestäsi kolme kaikkien aikojen parasta tietokonepeliä?
Paras kysymys! Aloitetaan kolmannesta. Warcraft 3. Ja Warcraft-sarja yleensä. Pelasin
nuorempani hyvinkin innokkaasti sarjan ensimmäistä osaa. Se oli tunnelmallinen sekä
synkiltä graffoiltaan että musiikiltaan. Path-finding vähän bugasi monimutkaisilla
maastoilla, mutta juuri muuta pahaa sanottavaa pelistä ei ole. Kakkonen rikkoi ykkösen
tunnelman, mutta se saatiin kolmoseen onneksi takaisin. Kolmonen onkin hyvin monipuolinen
peli. Sankari-idea toimii yllättävän hyvin ja tehtävä-editori on niin joustava, että
sillä saa minkä näköisiä seikkailuja vain. Kun magia, taru ja hieno grafiikka (ja
musiikki) yhdistetään samoihin kuoriin, on kyseessä taattua Blizzard-laatua.
Toisena tulee GTA3 ja jatko-osa Vice City. Harva peli on niin viihdyttävä kuin
kolmiulotteinen GTA. Sitä vain on hauska pelata. Outoa kyllä, ne sadat tehtävät eivät
ainakaan minua ruvenneet kyllästyttämään. Peli on hyvä, koska siinä saa tehdä melkein
mitä vaan ja se on oiva poistamaan stressiä. Kukapa ei sisimmissään haluaisi pistää
ranttaliksi. Kaikki varmaan tietävät tämän pelin tavalla tai toisella, joten siitä
linee turha pajattaa sen enempää.
Ja ylivoimaisesti paras peli, jota olen ikinä pelannut, on Descent 2. Se on vuonna 1996
ilmestynyt loistava avaruusräiskintä, joka päihittää Doomit ja Quaket mennen tullen.
Pelaaja ohjaa alusta, joka voi liikkua pelimaailmassa täysin vapaasti. Kentät muodostuvat
sokkeloista, jotka ovat täynnä viruksen saastuttamia kaivosrobotteja. Kenttäsuunnittelu
on parasta mitä olen nähnyt. Yksikään kenttä ei toista itseään ja salaovien etsiminen
voimakkaampien aseiden toivossa on jännittävää. Peli on niin hiottu jokaisella osa-alueella
kuin vain voi olla. Musat sopivat peliin kuin avain lukkoon. Jokaisella robotilla on tausta
ja omat asejärjestelmät. Tekoäly osaa mm. kiertää toista kautta, seurata, hakea apua ja
johdatella väijytyksiin. Oman lisänsä tuo vielä varas-botti, joka saattaa yllättää kulman
takaa. Kun se pöllii voimakkaimman ohjuksen mitä sinulla oli, alkaa silmitön takaa-ajo ympäri
kentän - muista vihollisista välittämättä. Palaan pelin ääreen vuosi toisensa jälkeen. Harmi,
että kolmonen pilasi laadukkaan pelisarjan mitäänsanomattomilla vihollisillaan. Ja nelosta
ei kai tulla koskaan näkemään. :(
Muita hyviä pelejä ovat mm. Serious Sam, Colin MCRae Rally 1, Unreal Tournament, Alone in the
Dark, Incredible Machine, Micro Machines ja Worms Armageddon.
4. Oletko valinnut kilpailupelien joukosta jo oman suosikkisi?
Kilpailutöiden joukossa on muutama todella hyvä ja omalaatuinen peli. On vaikeaa päättää mikä
niistä vie voiton, koska ne ovat erilaisia eikä niitä voi suoraan verrata toisiinsa. Paljastan
kuitenkin, että grafiikka ei aina tee hyvää peliä...
5. Sitten vielä kilpailijoille terveisiä?
Pelinkehittelijöille antaisin pienen vinkin: Ottakaa mallia GBA-peleistä. Ne ovat harvinaisen
laadukkaita. Niissä on grafiikka kunnossa, yleensä mahtavat musat, niissä on sisältöä ja pelin
ohjaus on hyvin yksinkertaista ja helposti opittavaa.
Jarkko Laine
1. Kerro lyhyesti peliharrastuksestasi.
Varsinainen peliharrastuneisuuteni sijoittuu oikeastaan tuonne kaukaiselle yhdeksänkymmentäluvulle.
Silloin joskus sen alkupuolella kotiin tuli eka tietokone, Commodore kuusnelonen. Sillä pelailtiin
veljessakilla tosi paljon - ja muistan kuinka kavereiden kanssa sitten vaihdeltiin pelejä. Suomeksi
sanottuna harrastettiin piratismia, vaikka ei sitä silloin ajateltu ollenkaan. Heh.
Sitten myöhemmin pikkuhiljaa aika väheni velvollisuuksien lisääntyessä - ja joutui laittamaan
asioita silleen järjestykseen, että ihan kaikkea ei voinut tehdä. Niinpä pelaaminen väheni ja
pelien tekeminen astui sen tilalle. Jossain vaiheessa (aika myöhään oikeastaan, olisikohan ollut '96)
vaihtui kuusnepa PC:seen ja assembleri C:hen.
Olen erittäin kiinnostunut pienistä, suomalaisista peleistä - ja haluaisin nähdä vielä tässä joku
päivä, kun tämä laaja harrastajajoukko rynnistää maailmanmarkkinoille ja saa työstään ansaitsemansa
palkkion! Ehkä tämä kilpailu voi olla jollekin ainakin askel oikeaan suuntaan ;)
2. Mitä asioita pidät erityisen tärkeänä hyvässä pelissä?
On kaksi asiaa yli muiden: sisältö ja viimeistely. Ensimmäinen tekee pelistä hyvän - ja jälkimmäinen
nostaa hyvän pelin loistavaksi. Tässä järjestyksessä. Viimeistely ei tee huonosta pelistä hyvää, mutta
hyvän pelin arvoa se nostaa huimasti. Hyvänä esimerkkinä tästä voi mainita Pac Brothersin, jossa
sisältö on kohdallaan - ja kokonaisuus on vieläpä erinomaisesti viimeistelty! Siksipä kyseessä onkin
yksi henkilökohtaisista suosikeistani.
Tämän kilpailun kohdalla keskityn enimmäkseen katselemaan tuota sisältöä, koska kovin viimeisteltyjä
pelejä ei näin lyhyessä ajassa voida saada aikaan. Kannustankin kaikkia kilpailuun osallistuneita - tai
ainakin niitä, joiden peleissä on kaikki perusasiat kohdallaan tekemään pelinsä valmiiksi. Pienillä
jutuilla voi saada ihmeitä aikaan!
3. Mitkä ovat mielestäsi kolme kaikkien aikojen parasta tietokonepeliä?
Lyhyesti voisin vastata tähän että Monkey Island 1, 2 ja 3 :D - mutta se olisi tylsää, joten
mietitään aihetta vähän pidemmälle. Kolmen kärki voisi kuulua vaikka seuraavasti (ei missään järjestyksessä -
näitä on paha pistää toisiaan paremmiksi):
The secret of monkey island: Siinä on loistava peli, jossa on kaikki kohdallaan! Seikkailupelit ovat
muutenkin suosikkipelityyppini, mutta tässä on oikeasti jotain aivan mahtavaa.
Gianna Sisters: Tästä taisi jo joku muukin tuomari puhua, mutta myös tämä on sellainen klassikkopeli,
jota en voi ohittaa. Tokihan se on Super Mariosta matkittu ja muuta, mutta siinä on jotain sellaista,
mitä missään muussa tasohyppelyssä ei ole tullut vastaan.
The Dig: Toinen listalleni päässyt Lucas Arts -seikkailu. Tämä on niin kaunista, että ei ole toista.
Muitakin hyviä pelejä on, mm. tuo aikaisemmin mainitsemani Pac Brothers, mutta kun kolme piti valita niin
tuossa sitten olisi.
4. Oletko jo valinnut kilpailupelien joukosta oman suosikkisi?
Olen. Ja tänään, tuossa ihan muutaman minuutin päästä kuulen, josko muutkin tuomarit ovat samaa
mieltä. Suosikkipelissäni on idea kohdallaan, ja pienellä viimeistelyllä se kelpaisi oikeastaan
jopa kaupan hyllylle. :)
5. Sitten vielä kilpailijoille terveisiä?
Koittakaa kestää vielä hetki. Kohta jännitys helpottaa :) Hauskaa, että teitä on niin monta!
Toni Korhonen
1. Kerro lyhyesti peliharrastuksestasi.
Ensinnäkin täytyy pettymykseksenne sanoa, etten tajua pelien tekemisestä
hölkäsen pöläystä. Kaikki koodaaminen jopa html on minulle ihan täyttä
hepreaa. Mutta osaan kyllä arvostella pelejä ihan siinä missä muutkin.
En tiennytkään, että tämä on harrastus. Niin tai näin, aloitin pelailemisen
siinä 7 vuoden ikäisenä. Silloin meillä oli joku IBM, jossa ei ollut muita
pelejä kuin pasianssi ja miinaharava. Sitten sain kaverilta Keen 5:n ja
aloin innostua pelaamisesta. Ja sitä rataa olen elellyt pelaillen silloin
tällöin, kun ei ole muutakaan. Peliaikani vaihtelee suuresti. Joskus en
pelaa ollenkaan ja joskus melkein koko päivän. Useinmiten se on siinä
tunnin paikkeilla, niin että ehdin pelata pari matsia NHL:ää tai FIFAa
(satun nimittäin pitämään urheilusta).
2. Mitä asioita pidät erityisen tärkeänä hyvässä pelissä?
Mielenkiintoisuus, pelattavuus tai miksikä sen nyt oikein nimeäisi on
tärkeintä. Etenkin jos pelissä on hyvä juoni tai tarina jossa edetään
(kuten Jedi Knight 2, Max Payne, GTA 3 yms.) sitä pelaa paljon herkemmin
yhä uudestaan ja uudestaan. Myös grafiikka ja äänet ovat tärkeitä, koska
niistä saa ratkaisevan ensivaikutelman. Jos ne ovat huonot vastahankitussa
pelissä, jää se usein hyllylle pölyä keräämään. Pelin pitää myös olla tietyn
tyyppinen, koska ihan kaikenlaisista peleistä ei tietenkään voi pitää.
3. Mitkä ovat mielestäsi kolme kaikkien aikojen parasta tietokonepeliä?
Triplane Turmoil on kolmosena. Siitä on aiemmin ollut jo puhetta, joten
jätän sen mainostuksen väliin. Sitä tuli ennen pelattua paljon erään toisen
tuomaristoon kuuluvan henkilön kanssa.
Toiseksi parhaita ovat EA-Sportsin NHL- ja FIFA-sarjat kokonaisuudessaan,
koska joka vuosi tulee yhä parempi ja parempi peli. Niitä tulee pelattua
yksin ja kavereiden kanssa paljon. Ainoa vaan, että se EA-Sportsin
tunkeminen joka nurkkaan on vähän ärsyttävää.
GTA 3 on paras peli mitä olen ikinä pelannut. Siihen jäi aluksi koukkuun,
kuin johonkin huumeeseen. Pelasin sitä lähes yötäpäivää, kunnes pääsin sen
100% läpi. Vasta sitten huomasin, että tämä ei ole enää terveellistä ja
pelasin sen vähän hitaammin toisen kerran läpi. Harmikseni (tai sitten
onnekseni) en vielä omista Vice Cityä.
Tekisi mieli mainita bonuksena vielä neljänneksi paras eli Star Wars Jedi
Knight 2.
4. Oletko valinnut kilpailupelien joukosta jo oman suosikkisi?
Kyllä olen. Tai no oikeastaan omat suosikkini, koska niitä on kaksi.
Niiden lisäksi on vielä neljä muuta ihan hyvää.
5. Sitten vielä kilpailijoille terveisiä?
Kannattaisi ensin tarkistaa, että pelit ylipäätänsä toimivat. Se, että
lähettää pelin joka ei toimi toisella koneella (jos edes omallakaan
koneella), on mielestäni typerää ajanhukkaa. Toiseksi kisaan ei
myöskään kannata ottaa osaa puolivalmiilla tekeleellä, jota ei itsekään
jaksa pelata. No onneksi nämä jutut koskevat vain muutamia. Mutta muuten
teidän pelinne olivat positiivinen yllätys.
|
